Vadelmaketonit ja laihdutus

Ylipainoisuus on yksi nykyajan suurimmista terveysriskeistä. FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulosraportin mukaan 26,2 % suomalaismiehistä ja 27,3 % suomalaisnaisista oli lihavia (BMI yli 30). Vyötärölihavia miehistä oli 45,6 % ja naisista 46 %. Lihavuutta voidaan hyvästä syystä pitää yhtenä suurimmista kansanterveydellisistä riskeistä.

Laihduttaminen perinteisin keinoin on kuitenkin kovin vaivalloista: kunpa ei tarvitsisi luopua herkuttelusta, noudattaa tarkkaa ruokavaliota kaloreita laskien tai vääntäytyä lenkille räntäsateeseen.

Markkinoille tuodaan jatkuvasti erilaisia painonhallintaan ja laihduttamiseen suunnattuja tuotteita.

Vadelmaketoneja sisältävät ravintolisät ovat suosittu esimerkki tällaisesta tuotteesta (ks. esim. WeightWorld ja RasberryKetoneSave).

Vadelmaketonien on väitetty tehostavan rasvan pilkkoutumista soluissa ja siten nopeuttavan kehon rasvanpolttoa. Niiden on myös väitetty kohottavan kehon aineenvaihduntaa säätelevän adiponektiini-hormonin määrää.

Onko vadelmaketoneilla tutkimusten mukaan todellisia vaikutuksia rasvanpolttoon ja painonhallintaan?

Vadelmaketonituotteet ovat esimerkki painonpudotukseen markkinoiduista lisäravinteista.

Vadelmaketonituotteet ovat esimerkki painonpudotukseen markkinoiduista lisäravinteista.

Vadelmaketonit saavat aikaan vadelman aromin ja maun

Vadelmaketoni on luonnollinen ainesosa, jota esiintyy vadelmissa ja pieniä määriä myös eräissä muissa hedelmissä ja marjoissa (esim. karpalo, kiivi).

Vadelmaketoneita on käytetty kauan aikaa aromina muun muassa kosmetiikkatuotteissa, virvoitusjuomissa ja jäätelöissä.

Vadelmaketonivalmisteet, joita kaupitellaan painonpudotukseen, eivät sisällä luonnollista vadelma-aromia, vaan niihin käytetään synteettisesti tuotettuja vadelmaketoneja. Syy tähän on selvä: vadelmaketonien erotteleminen vadelmista on erittäin kallista, koska vain yhteen annokseen tarvittaisiin 41 kg vadelmia. 1 kg vadelmia sisältää vain 1–4 mg vadelmaketoneja (0,0001–0,0004 % kokonaispainosta).

Vadelmaketonit houkuttelevat painonpudottajia osaltaan siksi, että monien mielissä ”ketonit” yhdistyvät matalahiilihydraattiseen ruokavalioon, jossa keho pakotetaan polttamaan rasvaa ja kohottamaan veren ketonitasoja.

Vadelmaketoneilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä matalahiilihydraattisen ruokavalion kanssa. Niillä ei yksinkertaisesti ole samoja vaikutuksia.

Painonhallintaan markkinoidut vadelmaketonituotteet eivät sisällä vadelmasta valmistettua luonnollista vadelma-aromia, vaan niihin käytetään synteettisesti tuotettuja vadelmaketoneja.

Painonhallintaan markkinoidut vadelmaketonituotteet eivät sisällä vadelmasta valmistettua luonnollista vadelma-aromia, vaan niihin käytetään synteettisesti tuotettuja vadelmaketoneja.

päättelyä koeputkitutkimuksen pohjalta

Ketonien molekyylirakenne muistuttaa chilin sisältämän kapsaisiinin sekä stimulantti synefriinin rakennetta. Tutkimusten mukaan näillä molekyyleillä voi olla aineenvaihduntaa kiihdyttäviä vaikutuksia (Shin & Moritani 2007; Stohs ym. 2011. Tämän perusteella vadelmaketoneilla on ajateltu olevan samoja vaikutuksia.

Eräässä koeputkitutkimuksessa, jossa käytettiin hiirten rasvasoluja, vadelmaketonit lisäsivät rasvojen hajoamista tekemällä rasvasolut alttiimmiksi norepinefriini-hormonin vaikutuksille; vadelmaketonien todettiin myös lisänneen rasvahappojen hajottamiseen osallistuvan adiponektiinin eritystä (Parks 2010).

Normaalipainoisilla ihmisillä on paljon korkeammat adiponektiinitasot kuin ylipainoisilla. Painon pudotessa tämän hormonin tasot kohoavat. Tutkimusten mukaan ihmisillä, joilla on matalat adiponektiinitasot, on korkeampi ylipainoisuuden, kakkostyypin diabeteksen, rasvamaksan ja jopa sydänsairauden riski (Kadowaki ym. 2006; Fasshauer ym. 2004).

Tämän perusteella on päätelty, että nostamalla adiponektiinitasoja voidaan pienentää monien sairauksien riskiä.

On kuitenkin huomattava, että eristetyillä hiiren rasvasoluilla tehtyjen tutkimusten tuloksia ei voida suoraan soveltaa eläviin organismeihin, saati ihmisiin.

Itse asiassa vadelmaketoneja ei tarvita adiponektiinitasojen nostamiseen, koska liikunnan on todettu kohottavan tasoja jopa 260 % jo yhden viikon aikana. Myös kahvin juonti on yhdistetty korkeampiin tasoihin. (Kriketos ym. 2004; Williams ym. 2008; Yamashita ym. 2012.)

eläimillä tehdyt tutkimukset eivät suoraan sovellettavissa ihmisiin

Vadelmaketonivalmisteita on tutkittu jonkin verran hiiri- ja rottakokeissa. Vaikka lisäravinnevalmistajat korostavat tutkimustulosten merkittävyyttä, niihin kannattaa suhtautua varauksella.

Eräässä tutkimuksessa vadelmaketoneita annettiin hiirille, jotka oli pakotettu noudattamaan lihottavaa ruokavaliota (Morimoto ym. 2005). Vadelmaketoneita saaneen ryhmän hiiret painoivat tutkimuksen lopussa 50 g, kun vertailuryhmän hiiret painoivat 55 g. Eroa ryhmien välillä oli siis 10 %.

Tutkimuksen kohdalla on kuitenkin huomattava, että myös vadelmaketoneja saaneen ryhmän hiiret lihoivat, vaikkakin vähemmän kuin vertailuryhmän hiiret.

Toisessa tutkimuksessa vadelmaketonien todettiin kohottaneen adiponektiinitasoja 40:llä rotalla ja suojanneen niitä rasvamaksalta (Wang ym. 2012). Tutkimuksessa käytetyt vadelmaketoniannokset olivat kuitenkin niin suuria, että suhteellisesti samankokoista annosta olisi mahdotonta saada ravintolisistä suositelluilla annoksilla.

Eläinkokeissa vadelmaketoneilla oli vaikutusta rottien painoon, mutta käytetyt annokset olivat niin suuria, ettei suhteellisesti samansuuruisia annoksia ole mahdollista saada lisäravinteista.

Eläinkokeissa vadelmaketoneilla oli vaikutusta rottien painoon, mutta käytetyt annokset olivat niin suuria, ettei suhteellisesti samansuuruisia annoksia ole mahdollista saada lisäravinteista.

Tutkimusnäyttö ihmisten osalta lähes olematonta

Vadelmaketonien vaikutuksia selvittäviä tutkimuksia ei juurikaan ole tehty ihmisillä.

Eräässä tutkimuksessa kuitenkin selvitettiin eri aineiden yhdistelmän vaikutuksia (Lopez ym. 2013). Tutkimuksessa käytettiin kofeiinia, vadelmaketoneita, valkosipulia, kapsaisiinia, inkivääriä sekä synefriiniä.

Kahdeksan viikkoa kestäneessä tutkimuksessa osallistujat vähensivät syötyjen kaloreiden määrää ja harrastivat liikuntaa. Lisäravinnetta nauttineiden osallistujien rasvamassa väheni 7,8 %, kun lumeryhmässä vähennys oli 2,8 %.

Tutkimuksen perusteella on kuitenkin mahdotonta sanoa, mikä oli vadelmaketonien todellinen vaikutus, jos sellaista ylipäätään oli. Painonpudotus saattoi hyvin johtua muista aineista, kuten kofeiinista.

Sama pätee myös tuoreempaan tutkimukseen, jossa osallistujat noudattivat kahdeksan viikon ajan matalakalorista ruokavaliota ja harrastivat liikuntaa sen lisäksi, että he nauttivat vadelmaketoneita, kapsaisiinia, kofeiinia, valkosipulia ja pomeranssia sisältävää yhdistelmävalmistetta (Arent ym. 2018). Vadelmaketoneiden mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi tutkimuksen positiivisiin tuloksiin adiponektiinitasojen osalta ei voida erotella muista tekijöistä.

Kaivataan siis vain vadelmaketonien vaikutuksia selvittäviä tutkimuksia ihmisillä ennen kuin asiasta voidaan sanoa mitään varmaa.

Tutkimusnäyttö vadelmaketonien vaikutuksista on siis ainakin toistaiseksi lähes olematonta.

Tutkimusnäyttö vadelmaketonien vaikutuksista painonpudotukseen ihmisillä on lähes olematonta.

Tutkimusnäyttö vadelmaketonien vaikutuksista painonpudotukseen ihmisillä on lähes olematonta.

muut mahdolliset hyödyt

Eräässä pienessä tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että osana voidetta vadelmaketonit voivat lisätä hiusten kasvua ihmisillä, jotka kärsivät hiusten lähdöstä. Se saattaa myös parantaa ihon elastisuutta terveillä naisilla. (Harada ym. 2008.) Tämä tutkimus oli kuitenkin pieni ja heikkolaatuinen.

Vadelmaketonien vaikutuksista tarvitaan lisätutkimusta (Ulbricht ym. 2013).

vadelmaketonien turvallisisuus

Vadelmaketonien ravintolisäkäyttöä ei ole juurikaan tutkittu, joten mahdollisia haittavaikutuksia ei tunneta.

Kuten edellä mainittiin, vadelmaketoneita käytetään kuitenkin yleisesti ruokateollisuudessa. Yhdysvaltain ruoka- ja lääketurvallisuusviranomainen FDA on todennut ne yleisesti turvallisiksi aromiaineena (”Generally Regarded as Safe”; GRAS-status). Tutkimukset eivät tue anekdotaalisia viittauksia lieviin haittavaikutuksiin.

Suositeltua annosta vadelmaketonien lisäravinnekäyttöön on kuitenkin mahdotonta määritellä, koska vadelmaketoneja ei ole tutkittu ihmisillä riittävästi. Usein suositellaan 100–400 mg vuorokausiannoksia. Myös vadelmaketonilisien turvallisuudesta kaivataan kuitenkin lisätutkimusta, koska lisäravinteista saatavat määrät ovat lähtökohtaisesti melko suuria (ks. Bredsdorff ym. 2015).

Johtopäätös: vadelmaketonit eivät vakuuta

Vadelmaketonit eivät ole lupaava lisäravinne painonpudotuksen tueksi. Eläinkokeissa saadut tulokset eivät ole sellaisenaan sovellettavissa ihmisiin. Laadukkaita tutkimuksia vadelmaketonien vaikutuksista ihmisillä kaivataan.

Laihduttajan kannattaa siis tällä hetkellä saatavilla olevan tiedon perusteella käyttää rahansa terveelliseen ruokaan ja yleiseen elämäntaparemonttiin mieluummin kuin vadelmaketonivalmisteisiin.

Säännöllinen liikunta on todennäköisesti parempi apu painonhallintaan kuin vadelmaketonien käyttö lisäravinteena.

Säännöllinen liikunta on todennäköisesti parempi apu painonhallintaan kuin vadelmaketonien käyttö lisäravinteena.

Artikkelissa on käytetty lähteenä HealthLine®-sivustolla julkaistua artikkelia marraskuulta 2018.

Lue myös artikkeli:

Laihdutushuijaus Kankusta Duo