Mitä keramidit ovat ja mitä ne tekevät?

Keramidit ovat ihon lipidiyhdisteitä. Ne muodostavat 35-40% solujen välisestä sementistä, joka sitoo soluja yhteen, ja toimivat osana ihon kosteutusta. (Guillou ym. 2011.) Keramidit ovat avainroolissa osana ihon läpäisyestettä. Iän myötä ihon keramidipitoisuus kuitenkin vähenee, mikä korreloi ihosta kliinisesti todettujen merkkien, kuten ihon kuivumisen, elastisuuden vähenemisen ja lisääntyneen karheuden kanssa. (Bizot ym. 2017.)

Ihon lisäksi glukoosi-keramideja esiintyy erilaisissa ruoka-aineissa, kuten ohra-, maissi-, ja vehnäjauhoissa. Glukoosi-keramideilla on erilaisia vaikutuksia riippuen, mistä ne ovat peräisin (Fukunaga ym. 2018).

Miten keramideja on tutkittu?

Keramidien vaikutusta ihmisen terveyteen on tutkittu useassa tutkimuksessa. Bizot ym. vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa 60 vapaaehtoista, jotka kärsivät kuivasta ja ryppyisestä ihosta, saivat 60 päivän ajan joko lumeainetta tai vehnäkeramideja sisältävää uutetta joko öljyn tai jauheen muodossa.

Tämän lumekontrolloidun kliinisen tutkimuksen tavoite oli arvioida, onko suun kautta otetuilla glukoosi-keramideilla (GluCers), jotka sisältävät vehnän poolisia lipidejä (WPLC), parantavaa vaikutusta kuivan ja ryppyisen ihon suhteen.  Annostus oli 1,8 mg glukoosi-keramideja (GluCers) ja 11,5 mg digalaktosylidiasyyliglyseroleja (DGDG). Ihon dermatologisia muuttujia arvioitiin sekä tutkimuksen alussa, jolloin määriteltiin lähtötaso, että tutkimuksen kuluessa, 15, 30 ja 60 päivän kohdalla.

Kokeessa osoitettiin, että WPLC:n nauttiminen suun kautta joko öljyn tai jauheen muodossa lisäsi merkittävästi ihon kosteuspitoisuutta (p < 0.001), elastisuutta ja tasaisuutta (p < 0.001) ja vähensi ihon läpi tapahtuvaa veden haihtumista (TEWL) (p < 0.001), karheutta (p < 0.001), ja ryppyisyyttä (p < 0.001) verrattuna ryhmään, joka sai lumeainetta. Sekä ryhmässä, joka sai vehnäkeramideja sisältävää uutetta öljyn muodossa, että ryhmässä, joka sai uutetta jauheen muodossa, kaikki edellä mainitut muuttujat paranivat merkittävästi verrattuna tutkimuksen alussa olleeseen tilanteeseen.

Toinen tutkimus (Guillou ym. 2011) liittyy vehnäuutteeseen, jonka on kehittänyt Hitex. Uutetta on olemassa kahdessa muodossa: vehnäuuteöljynä (WEO) ja vehnäuutejauheena (WEP). Laboratorio-olosuhteissa tehdyissä koeputkitesteissä sekä kahdessa kliinisessä tutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia WEP:n positiivisesta vaikutuksesta ihon kosteutukseen. Jotta näitä varhaisia tuloksia voitaisiin vielä vahvistaa, tehtiin kaksoissokkoistettu, satunnaistettu, lumekontrolloitu tutkimus.

Koehenkilöinä tutkimuksessa oli 51 naista, jotka olivat 20-63 vuotiaita. Heillä oli joko kuiva tai erittäin kuiva iho. Naiset saivat joko 350 mg WEO:ta tai lumetuotetta kolmen kuukauden ajan. Jalkojen, käsivarsien ja kasvojen ihon kosteuden arviointi suoritettiin lähtötilanteessa (D0) ja tutkimuksen päätyttyä (D84). Arvioinnin suoritti ihotautilääkäri käyttäen arvioinnissaan dermatologisia muuttujia, kuten ihon kuivuus, karheus, epänormaali punaisuus, joka voi johtua esimerkiksi tulehduksesta. Koehenkilöt tekivät myös itsearviointia kokeen aikana. He arvioivat tutkittavana olevien tuotteiden tehokkuutta koko koejakson ajan.

Kokeessa kävi ilmi, että lumetuotetta käyttäneeseen ryhmään verrattuna WEO:ta käyttäneiden ryhmässä käsivarsien ja jalkojen ihon kosteutustaso oli parantunut merkittävästi D0:n ja D84:n välillä. Vaikka merkittävää tilastollista eroa näiden ryhmien välillä ei huomattu dermatologisessa arvioinnissa, ihon kuivuus näytti vähentyneen WEO:ta käyttäneiden ryhmässä. Kun verrataan koehenkilöiden tekemässä itsearvioinnissa tapahtuneita muutoksia D0:n ja D84 välillä, suuntaus näyttää lisäksi olevan positiivinen ihon yleisen kosteutuksen suhteen. Tämä viittaa siihen, ett osanottajat olivat huomanneet parannusta omassa olotilassaan. Osanottajat kokivat, että WEO-kapselit olivat tehokkaampia kuin lumekapselit kaikkien kuivaan ihoon liittyvien muuttujien kohdalla.

Vehnäuuteöljyn (WEO) tehokkuutta suojaamaan ihoa ultravioletti B -säteilyn (UVB) aiheuttamia vaurioita vastaan arvioitiin Son ym. vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa. Tutkimus tehtiin hiirillä sekä kahdella ihmisen ihosolulinjalla (CCD-986sk ja HeCaT). Kokeessa hiirille annettiin suun kautta 30, 60, ja 120 mg WEO:ta päivässä kilogrammaa kohden 12 viikon ajan.  Samalla hiiret altistettiin UVB-säteilylle.

Tulokset osoittavat, että UVB-säteilyn aiheuttama ihon läpi tapahtuva veden haihtuminen (TEWL) väheni merkittävästi WEO:n avulla. Myös UVB-säteilyn aiheuttama ihon kosteuden ja elastisuuden puutos väheni lisäravinteena annetun WEO:n avulla. WEO myös lievensi UVB-säteilyn aiheuttamaa kudoksen prokollageeni I:n, hyaluronihapon (HA) ja keramidien vähenemistä.

Kollageenin keskittymät ihokudoksessa lisääntyivät hiirillä, jotka saivat vehnäuuteöljyä. Samalla UVB-säteilyn aiheuttama orvaskeden paksuuntuminen väheni. Koeputkessa suoritettu tutkimus ihmisen ihosoluilla vahvisti nämä hiirillä tehdyn kokeen tulokset. Tämän tutkimuksen mukaan suun kautta nautittu WEO vahvistaa ihon läpäisyestettä pitkällisen auringonvalolle altistumisen aiheuttamia vaurioita vastaan. Tämä tutkimus siis selkeyttää aiemmissa tutkimuksessa saatuja tuloksia, joiden mukaan WEO:n käyttämisestä ruokavalion osana on kliinisesti todettuja etuja.

Tutkimustuloksia: mitä hyötyä on vehnäkeramideista on ihmisille?

Edellä on käynyt ilmi, kuinka tutkimusten mukaan vehnästä uutetut keramidit ovat monin tavoin hyödyllisiä ihmisen terveydelle. Heikentynyt epiderminen suoja ja kroonisista sairauksista, kuten atooppisesta ihotulehduksesta, psoriasiksesta tai ikääntymisestä johtuva ihon kuivuus liitetään yhteen marraskedessä olevien keramidien (CER) ehtymisen kanssa. Aiemmin on osoitettu, että fyto-keramideilla, jotka ovat peräisin vehnästä ja riisistä, on suotuisa vaikutus ihon oman keramidituotannon täydentämiseen ja ihon suojamekanismin palauttamiseen. (Tessema ym. 2017.)

Keramideja käytetäänkin laajasti kosmetiikassa. Niillä on useita tehtäviä ihon läpäisyesteessä. Ihmisen valkosolujen elastaasia (HNE) voidaan hillitä monityydyttymättömillä rasvahapoilla ja niiden johdannaisilla. Tämän vuoksi on oletettavaa, että myös kasvien keramidit voisivat toimia HNE:n hillitsijänä. Bizot-Foulon ym. (1995) tutkimuksessa keramideja uutettiin vehnästä, eristettiin ja karakterisoitiin. Ex vivo -tutkimukset ovat osoittaneet, että keramidit suojaavat ihmisen ihon elastiinisäikeitä HNE:n heikentymistä vastaan. Keramideilla, jotka ovat luonnollisia, ei-toksisia aineita, voisi olla hyödyllisiä vaikutuksia paitsi kosmetiikassa, myös farmakologiassa, ihon tulehduksia hoidettaessa.

Bizot ym. (2017) on puolestaan osoittanut, että suun kautta nautittavilla lisäravinteella, joka sisältää glukoosi-keramideja on positiivinen vaikutus ihon eri muuttujiin: sekä ihmisillä että eläimillä tehdyistä kliinisistä tutkimuksista on kertynyt todistusaineistoa siitä, että suun kautta otettu lisäravinne, joka sisältää keramideja saattaa olla hyödyllinen marraskeden rasvatasapainon sekä dermatologisten muuttujien, kuten ihon kosteututasapainon ja läpäisevyysesteen, elastisuuden kannalta sekä ihon toipuessa häiriötilanteesta.