Kalsium-D-vitamiiniyhdistelmää käytetään laajasti ravintolisänä. Sitä suositellaan usein erityisesti iäkkäille naisille. Yhdistelmän käyttö suositelluilla annoksilla on turvallista, vaikka viime vuosikymmenen vaihteessa joissakin tutkimuksissa esitettiin, että yhdistelmään voi liittyä joissakin tapauksissa matala sydänterveydellinen riski (ks. Bolland ym. 2010; Bolland 2011a). Kyseisiä tutkimuksia on kuitenkin kritisoitu valikoivuudesta ja tulosten liioittelusta. Tässä artikkelissa luodaan katsaus kalsium-D-vitamiiniyhdistelmän turvallisuuteen ja mahdollisiin haittavaikutuksiin.
Laaja WHI CaD Study: yhdistelmä paransi lonkkaluun tiheyttä ilman vakavia haittavaikutuksia
Viime vuosina käyty keskustelu kalsium-D-vitamiinilisien turvallisuudesta ja niihin liittyvistä riskeistä liittyy kiinteästi vuosina 1999–2005 toteutettuun, laajaan WHI CaD Study -tutkimukseen (Women’s Health Initiative, Calcium plus Vitamin D), jonka taustalla ja motiivina oli muun muassa kalsium-D-vitamiinilisien vaikutusten monitulkintaisuus lonkka- ja muiden murtumien hoitoon vaihdevuodet ohittaneilla naisilla.
Jackson ym. (2006) raportoivat WHI CaD Study:n tuloksia. Tutkimukseen otti osaa yhteensä 36 282 naista, jotka olivat iältään 50–79-vuotiaita. Tutkimus oli satunnaistettu ja lumekontrolloitu. Siinä osallistujille annettiin joko 1000 mg kalsiumia ja 400 yksikköä D3-vitamiinia tai lumeainetta. Murtumat raportoitiin keskimäärin seitsemän vuoden seurantajakson ajan. Luuntiheyden mittaukset tehtiin kolmessa WHI-tutkimuksessa mukana olleessa keskuksessa. Tässä merkittävässä tutkimuksessa havaittiin, että kalsium-D-vitamiinilisä sai aikaan pienen mutta merkittävän parannuksen lonkkaluun tiheydessä. Se ei kuitenkaan merkittävästi vähentänyt lonkkamurtumia ja kohotti munuaiskivien riskiä osallistujilla.
31.3.2005 mennessä 744 kalsium-D-vitamiiniryhmään ja 807 lumeryhmään kuulunutta osallistujaa oli kuollut. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä riskejä tai hyötyjä liittyen vakaviin sairauksiin (sis. sydän- ja verisuonitauti, syöpä). Kalsium-D-vitamiinilisää saaneista osallistujista 449 raportoi munuaiskivistä. Lumeryhmässä vastaava luku oli 381. Tämä tulos ei näyttänyt tutkijoiden mukaan liittyvän korkeaan kalsiumin käytön tasoon tutkimuksen alussa. Ruuansulatuskanavan oireiden kohdalla ryhmien välillä ei ollut suurta eroa: kohtuullisen voimakkaista tai vakavista oireista raportoi 8,9% lumeryhmästä ja 10,3% kalsium-D-vitamiiniryhmästä. Lisäksi 19,5% lumeryhmästä ja 20,4% kalsium-D-vitamiiniryhmästä raportoi turvotuksesta ja ilmavaivoista.
sydäninfarktin riskiin viittaavat koostetutkimukset valikoivia
WHI CaD Study:n jälkeen on käyty keskustelua kalsiumin ja kalsium-D-vitamiinilisien käytöstä ja turvallisuudesta liittyen suoraan myös WHI CaD Study:n tuloksiin (ks. myös viitteet tutkimuksen yhteydessä: WHI CaD Study). Pääasiassa tutkimuksissa on mainittu samoja, edellä kuvattuja, lieviä haittavaikutuksia, mutta esiin on nostettu myös mahdollisena matalan riskin haittavaikutuksena sydäninfarkti.
Bolland ym. (2010) tarkastelivat meta-analyysissään pelkästään kalsiumlisien vaikutuksia sydäninfarktin riskiin ja muuhun sydänterveyteen liittyviin riskeihin. Tutkimukseen valittiin mukaan 15 satunnaistettua, lumekontrolloitua tutkimusta, joista jokaisessa oli vähintään 100 yli 40-vuotiasta osallistujaa, joille annettiin vähintään 500 mg kalsiumia päivässä yli vuoden ajan. Tutkijoiden mukaan kalsiumlisien (ilman D-vitamiinia) käyttöön liittyi kohonnut sydäninfarktin riski. Niinpä he suosittelivat, että kalsiumlisien käyttöä osteoporoosin hoidossa tulisi arvioida uudelleen.
Tähän paljon huomiota saaneeseen meta-analyysiin liittyy kuitenkin merkittäviä heikkouksia, jotka vaikuttavat tulosten sovellettavuuteen. Tutkimuksen otos oli valikoitu ja suppea ja sen tuloksista tehdyt johtopäätökset liioiteltuja. Tohtori Daniel Fabricant toteaa Nutra Ingredients -sivuston haastattelussa, että kyseiseen meta-analyysiin poimittiin valikoivasti (“cherry picked”) sopivia tutkimuksia satojen mahdollisten tutkimusten joukosta. Myös tohtori Andrew Shao toteaa samaisessa uutisessa tutkimuksen sydänterveyteen liittyvien tulosten olevan vahvasti liioiteltuja:
Seitsemän viidestätoista arvioidusta tutkimuksesta ei sisältänyt lainkaan tai sisälsi vain vajavaista tietoa sydän- ja verisuonitapahtumista, ja vain viidessä tutkimuksessa viidestätoista mainittiin sydän- ja verisuonitapahtumia. (Nutra Ingredients.)
Kyseisen meta-analyysin kohdalla on huomattava myös, että siihen ei otettu mukaan tutkimuksia, joissa käytettiin sekä kalsiumia että D-vitamiinia. Esimerkiksi edellä mainittu WHI CaD Study jätettiin koostetutkimuksesta pois, vaikka siinä oli todettu, ettei kalsium-D-vitamiiniyhdistelmä vaikuta sepelvaltimotaudin tai halvauksen riskiin. Tutkimuksesta ei siis kannata tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä kalsium-D-vitamiiniliseihin mahdollisesti liittyvistä riskeistä. Edelleen pätee tohtori Shaon muistutus: “riittävä kalsiumin saanti on välttämätöntä terveen luuston rakentumisen ja ylläpitämisen kannalta sekä osteoporoosin ehkäisemiseksi”. (Nutra Ingredients.)
Seuraavana vuonna ilmestyneessä, toisessa koostetutkimuksessaan Bolland ym. (2011a) analysoivat uudelleen WHI CaD Study:n aineistoa sisällyttäen mukaan kahdeksan muuta tutkimusta. Tutkijat pyrkivät edelleen selvittämään kalsiumlisien (joko D-vitamiinilla tai ilman) yhteyttä sydänterveysongelmien riskiin. Tutkimukseen mukaan otettiin WHI CaD Study:n aineistosta ne osallistujat, jotka eivät kyseisessä tutkimuksessa käyttäneet lisäksi henkilökohtaista kalsiumlisää sekä kahdeksan muun tutkimuksen osanottajat (yhteensä 28 072 ihmistä). Meta-analyysi päätyi samaan johtopäätökseen kuin aiempi tutkimus: kalsiumlisät, joissa joko oli tai ei ollut mukana D-vitamiinia, lisäsivät lievästi sydänterveyteen liittyviä riskejä, erityisesti sydäninfarktin riskiä.
Myös tätä toista meta-analyysiä voidaan kuitenkin kritisoida mukaan valikoitujen tutkimusten ja näytön riittävyyden osalta. Tohtori Fabricant toteaa, että yhtäkään mukaan otetuista kahdeksasta tutkimuksista ei alunperin suunniteltu arvioimaan sydän- ja verisuonitapahtumia, mutta tutkijat tekevät niistä näihin liittyviä johtopäätöksiä, ja vaikka näin olisikin ollut, yksi kahdeksan tutkimusta kattava meta-analyysi ei vielä yksinkertaisesti muodosta ratkaisevaa näyttöä kalsium-D-vitamiinilisien ja sydäninfarktiriskin yhteydestä. Vaikka meta-analyysit ovat hyödyllisiä tutkimuksia, niiden rajoitukset tulisi ottaa huomioon: meta-analyyseihin valitaan joukko aiemmin tehtyjä tutkimuksia, joissa vaihtelevat niin tutkimusasetelmat, käytetyt annokset kuin osallistujapopulaatioiden koostumukset. Yksittäisestä meta-analyysistä ei tule tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. (Nutra Ingredients.)
Kahden edellä kuvatun meta-analyysin sydänterveydellisiin riskeihin viittaavien tulosten perusteella ei ole syytä lopettaa kalsium-D-vitamiinilisien käyttöä. Euroopan elintarviketurvallisuuviranomainen EFSA on määritellyt turvallisen päivittäisen saannin ylärajaksi kalsiumille 2500 mg (kaikista lähteistä) (EFSA 2006; EFSA 2012) ja D-vitamiinille 100 μg (EFSA 2012).
Kohtuullista kalsium-D-vitamiinilisän käyttöä voidaan suositella
Aihetta käsittelivät myös Challoumas ym. (2015) tutkimuskatsauksessaan, joka kattoi 14 satunnaisotantaan perustunutta, kontrolloitua tutkimusta ja kaksi meta-analyysiä, jotka raportoivat kalsium-D-vitamiinilisien vaikutuksista kardiovaskulaarisiin tapahtumiin, -kuolemiin, verenpaineeseen, lipideihin, glukoosiaineenvaihduntaan ja painoon. Aineiston perusteella ei tutkijoiden mukaan voida sanoa, että kalsium-D-vitamiinilisillä olisi positiivisia vaikutuksia sydänterveyteen, mutta ei myöskään, että kyseisten lisien käyttöä täytyisi arvioida uudelleen haittavaikutusten vuoksi.
Myös Pines & Langer (2015) käsittelevät kalsiumlisien turvallisuutta sydänterveyden kannalta. Vaikka tutkijat toteavat, että kalsium-D-vitamiiniyhdistelmien sydänterveydelle mahdollisesti aiheuttamasta riskistä on alettu puhua (ks. kuitenkin edellä), kalsiumin ja D-vitamiinin kohtuullista yhteiskäyttöä voidaan edelleen suositella. Ruokavalio on näiden tutkijoiden mukaan paras tapa saada suositeltavat määrät sekä kalsiumia että D-vitamiinia, mutta kohtuullinen ravintolisien käyttö on suositeltavaa, koska länsimaiset ruokavaliot ovat useimmiten vajaita näiden aineiden osalta.
Haittavaikutukset yleensä lieviä
Kalsium-D-vitamiiniyhdistelmän käyttöön liittyy yleensä vain lieviä haittavaikutuksia, kuten jo WHI CaD Study:ssä havaittiin. Den Uyl ym. (2010) tutkivat eri tyyppisiä kalsium-D-vitamiinilisiä osteoporoosipotilailla: kumpaa pidettiin parempana ja hyväksyttävämpänä muotona, tablettia (Calci Chew D3, Nycomed) vai pussissa ollut valmistetta (Cad, Will-Pharma)? Avoimessa, satunnaisotantaan perustuneessa, vastavuoroisessa tutkimuksessa oli 102 osteoporoosia sairastavaa osallistujaa, joille annettiin kahdesti päivässä kahta erilaista kalsium-D-vitamiiniyhdistelmää (molemmissa 500 mg kalsiumia ja 400/440 yksikköä D3:a).
Molempia yhdistelmän muotoja siedettiin hyvin, sillä suurin osa haittavaikutuksista (yhteensä 45 todennäköisesti kokeeseen liittynyttä) oli lieviä. Yleisimpiä olivat ruuansulatushäiriöt (93%), joiden todettiin olevan yleisiä kalsiumsuolojen käytön yhteydessä. Tutkimuksessa havaittiin kaksi vakavaa haittavaikutusta, vatsalaukun verenvuoto ja nivelreuman pahentuminen, mutta näiden ei katsottu liittyvän tutkittuun aineeseen. 11 potilasta keskeytti tutkimuksen haittavaikutusten vuoksi. Yleisimmät syyt olivat ummetus, pahoinvointi ja vatsavaivat.
Myös Avenellin ym. (2014) review-artikkelissa todetaan, että kalsium-D-vitamiinilisiin liittyi pieni mutta merkittävä ruuansulatuskanavan oireiden ja munuaissairauden riskin kohoaminen. Kuolleisuuden ei kuitenkaan todeta lisääntyneen D-vitamiinin ja kalsiumin käytön seurauksena.
lisätutkimusta kaivataan rintasyöpää sairastavien kohdalla
Datta & Schwartz (2013) käsittelevät systemaattisessa review-katsauksessaan kalsium-D-vitamiinilisän vaikutusta luuntiheyden vähentymiseen naisilla, jotka käyvät läpi rintasyöpähoitoja. Tutkimuksen taustana on osteoporoosiriskin kohoaminen rintasyöpähoitojen aikana luukadon kiihtyessä. 16 mukaan hyväksytyn tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että käytetyt annokset (500–1500 mg kalsiumia ja 200–1000 yksikköä D-vitamiinia) ovat riittämättömiä ehkäisemään luukatoa näillä naisilla. Tutkijat viittaavat kalsiumlisien mahdollisesti aiheuttamaan kohonneeseen sydän- ja verisuonitaudin riskiin, ja ehdottavat lisätutkimusta kalsium-D-vitamiinilisien turvallisuudesta rintasyöpähoitoja läpikäyvien naisten kohdalla. (Ks. kuitenkin Kilim & Rosen 2018, joiden mukaan kalsiumiin ei liity sydän- ja verisuoniterveydellistä riskiä.)
Datta & Schwartz (2013) tuovat esiin myös kalsiumin ja D-vitamiinin korkeimmat ilman haittavaikutuksia siedetyt määrät. Raja on 19-50-vuotiaiden naisten kohdalla 2500 mg kalsiumia päivässä ja yli 50-vuotiailla 2000 mg kalsiumia päivässä. Näiden ylittämisestä voi seurata ummetusta, hyperkalsiuriaa, hyperkalsemiaa, verisuonten ja pehmytkudoksen kalkkiutumista ja nefrolitiaasia. D-vitamiinin kohdallla vastaava raja on 4000 IU (100 μg) päivässä yli 19-vuotiailla. Tämän ylittäminen voi aiheuttaa kohonnutta kaatumis- ja murtumariskiä, hyperkalsiuriaa, hyperkalsemiaa ja kohonnutta kuolleisuutta. (Vrt. EFSA:n vastaavat rajat).
Johtopäätökset
Kalsium-D-vitamiinilisien käyttö on turvallista suositelluilla annoksilla. Joissakin koostetutkimuksissa viitataan kohonneeseen sydäninfarktin riskiin, mutta näyttö on tältä osin vajaata. Tämän vuoksi suositusten rajoissa pysyviä määriä kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävien ravintolisien käyttöä ei tarvitse lopettaa. Kuten minkä tahansa ravintolisän kohdalla, myös kalsium-D-vitamiinilisiin liittyviin riskeihin ja mahdollisiin haittavaikutuksiin kannattaa kiinnittää huomiota.
Turvallisuustaso A
Turvallista terveille aikuisille suositelluilla annoksilla.